Raparperipiirakka eli -kakku

Olin tässä kerran menossa tapaamaan kaveriani Kaisaa, ja siinä edellisenä iltana tuttuun tapaan virittelin makeita muffinsseja eli muffineita viemisiksi. Miksi aina niitä? Tähän ei ole vastausta, sillä tälläKIN kertaa makeista muffinseista tuli täysi fiasko. Lopulta parempi puoliskoni vei ne töihinsä taukohuoneeseen, anonyymisti.





























Vaan onneksi Kaisa, ehkä ajatuksiani luettuaan, olikin tästä tietämättä päättänyt leipoa meille aivan todella hyvän raparperipiirakan. (Tai no siis pyytänyt parempaa puoliskoaan leipomaan. Kauheen hyviä seivaamaan erilaisia tilanteita, nuo puoliskot).

Pyysin ohjeen saman tien, ja taisi mennä vain viikko kun jo tein tätä kotona. Tässä leivonnaisessa on todella maukas ja mehevä pohja. Se on ilmeisesti sooda, kun tekee ihmeitä. Oma uunivuokani oli niin pieni (n. 25x25 cm), että lopputulos oli korkea kuin mikä, ja siksi siis oikeastaan enemmän kakku kuin piirakka.

Raparperikakku tai -piirakka (uunivuoalle; uunipelti vaatii 1,5-kertaisen taikinan)


yhteensä 5 dl jauhoja
(esimerkiksi 1 1/2 dl ruisjauhoja, 1/2 dl kaurahiutaleita ja 3 dl vehnäjauhoja, 
TAI 1 dl grahamjauhoja, 2 dl hiivaleipäjauhoja ja 2 dl vehnäjauhoja)
2 dl sokeria
1 1/2 tl soodaa
1 1/2 dl sulatettua rasvaa (esimerkiksi 100 g voita sulatettuna ja 1/2 dl rypsiöljyä)
3 1/2 dl maustamatonta jogurttia (voi olla myös kermaviiliä tai rahkaa)

muutama raparperinvarsi
fariinisokeria

(kanelia)

*Jos käytät tuoretta raparperia, viipaloi varret, laita kattilaan, kaada päälle kiehuvan kuumaa vettä niin että viipaleet juuri ja juuri peittyvät. Anna kiehahtaa nopeasti ja valuta. Jos käytät pakasteraparperia, voit käyttää sen sellaisenaan.
*Sekoita kaikki pohjan ainekset yhteen. Kaada seos voideltuun tai leivinpaperoituun vuokaan.
*Levitä pinnalle raparperiviipaleet. Sirottele pintaan parin ruokalusikallisen verran fariinisokeria. Fariinisokeri on tärkeä, sillä paistuessaan se antaa piirakalle ihanan karamellimaisen pinnan.
*Paista 200 asteen lämmössä uunin keskitasossa noin 40-45 minuuttia tai kunnes paistos on pinnalta kauniin ruskea, eikä hammastikkuun tartu taikinaa, kun kokeilet kakun kypsyyttä.
(*Halutessasi ripottele valmiin piirakan pinnalle kanelia; tämä oli oma lisäykseni mutta ei ollut lainkaan haitaksi.)

Chowder-soppa lohella ja katkaravuilla

Joskus idea lähtee pakastelokeron yksinäisestä maissipussista, ja lopputulos on jotain päräyttävän hyvää. Nyt kävi näin!

Ainesosalista on kamalan pitkä, koska innostuin sekoittamaan mukaan vähän kaikkea. Mulla on nyt menossa joku tällainen kausi, että kaikessa pitää olla kauhean reilusti makua.

Lohi-chowder eli kalakeittoa katkaravuilla ja maissilla

500 g lohta suupaloiksi kuutioituna
0,5-1 tl merisuolaa

1,5 l kana- tai kalalientä (itse lisäsin veteen 1 rkl hummerifondia ja palan kanaliemikuutiota)
pala juuriselleriä (olisin käyttänyt varsiselleriä, mutta kaupassa oli vain juurta; selleri on tässä joka tapauksessa tärkeä)
2 porkkanaa
muutaman kevätsipulin valkoinen osa
3-4 suurta kiinteää perunaa
muutama reilu rouhaisu valkopippuria
1 tl savupaprikajauhetta
1/2 tl kuivattua tilliä
ripaus sahramia
1 dl kuohukermaa
tilkka kylmää vettä + 1-2 rkl Maizenaa
100 g katkarapuja
100-200 g pakastemaissia
muutaman kevätsipulin vihreät varret
1-2 kypsää tomaattia

*Ripottele lohikuutioiden päälle suola ja jätä odottamaan.
*Paloittele juuriselleri ja porkkana. Viipaloi kevätsipulin valkoiset osat. Laita selleri, porkkana ja sipuli suureen kattilaan kiehuvaan liemeen. Kuori sitten perunat ja kuutioi, lisää liemeen. Mausta reilusti valkopippurilla, savupaprikalla, tillillä ja sahramilla. Anna kiehua, kunnes perunat ovat hieman pehmenneet.
*Lisää kuohukerma, sekoita ja anna kiehahtaa. Sekoita Maizena kylmään veteen ja valuta sitten tasaisesti keiton joukkoon. Lisää tämän jälkeen myös lohikuutiot joukkoon, ja anna kiehua noin 3-4 minuuttia, eli sen verran että lohi ja Maizena kypsyvät. Lisää joukkoon maissi ja katkaravut, anna kiehahtaa mutta älä enää keitä.
*Silppua lopuksi pinnalle kevätsipulin vihreät varret ja kuutioi tomaatti.

Salaatti viikunalla, vesikrassilla ja salamilla

Tämän salaatin alkuperäinen ohje on joululahjakirjastani, Yvette van Bovenin Home Made Winteristä. Olikin jo korkea aika hyödyntää viimeisiä viikunoita ja hasselpähkinöitä, nekin joulun ajalta.

Olin jo etsimässä kaupasta bresaolaa eli ilmakuivattua nautaa, kun sitten nuukuuttani päätin kysäistä vielä vaihtoehtoja leikkeletiskin myyjältä. Onneksi kysyin! Uusi ystäväni, ihana Gi Salame Golfetta, saattoi tehdä minusta kyseisen tiskin kanta-asiakkaan.

Alkuperäinen resepti on tässä:




















Minun versioni taas tässä:

Pähkinäinen viikuna-vesikrassi-salamisalaatti (kahdelle)

1/2 ruukkua roomansalaattia tai muuta tummanvihreää salaattia
1/2 ruukkua vesikrassia
4 kuivattua viikunaa viipaleina (tuore toimisi tässä kyllä vielä paremmin)
läpikuultavan ohueksi leikattuja viipaleita hyvää salamia tai vastaavanlaista leikkelettä
1 dl karkeasti rouhittua hasselpähkinää

Kastike:
1/2 dl smetanaa (tai jogurttia tai ranskankermaa)
1 tl hyvää hunajaa
mustapippuria, suolaa

*Revi salaatti ja vesikrassi tarjoiluastialle. Asettele salaattipedille viikunat ja sen jälkeen leikkelesiivut kauniina ruusukkeina. Suuria siivuja kannattaa leikata puolet pienemmiksi. Ripottele pinnalle hasselpähkinärouhe.
*Kastiketta varten sekoita smetanaan hunaja. Kevyempi, noin 20% rasvaa sisältävä smetana on juoksevampaa kuin täysrasvainen, ja sopii siksi tähän ruokaan paremmin. (Alkuperäisessä ohjeessa käytetään muuten vuohenmaitojogurttia, varmasti todella hyvää sekin!) Mausta mustapippurilla ja suolalla.
*Valele kastiketta maltillisesti salaatin päälle. Rouhaise pinnalle vielä halutessasi mustapippuria ja suolaa.

Tomaatti-oliivikakkuleipä

Tykkään leipomisesta, kakut on kivoja, mutta kun ne on usein niin... makeita! Onneksi löysin muistikirjamaaliskuun selailujen aikana vanhasta Glorian Ruoka & Viinistä (3/2010) ranskalaisen tomaatti-oliivikakun ohjeen. Suolainen kakku, oujee!

Tein tätä muutama viikko sitten, kun kaveri tuli kyläilemään arki-iltana. Ohje oli tilanteeseen erittäin passeli, sillä tämä on tosi nopea sekoitella kokoon töiden jälkeen, ja lopputulos maistuu hyvältä höyryävän kuumana. Toisin kuin leivinjauheleivonnaiset yleensä, tämä tosin maistui todella hyvältä myös seuraavana päivänä, kylmiltään. Salaisuus taisi olla jääkaappisäilytyksessä ja siinä, että mehevöittävää kananmunaa, juustoa, tomaattia ja oliivia löytyi massasta vaikka muille jakaa.

























Ranskalainen tomaatti-oliivikakku (1 leipävuoallinen)
Ohje: Glorian Ruoka & Viini 3/2010

4 kananmunaa
2 dl maustamatonta jogurttia
1 tl sokeria
1/2 tl suolaa
2 tl kuivattua basilikaa (taisin laittaa oreganoa)
3/4 tl mustapippuria
4 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
100 g emmental-juustoa (taisin laittaa 150 g...)
3/4 dl aurinkokuivattuja tomaatteja
1 dl (täytettyjä) oliiveja
1 rkl öljyä aurinkokuivatuista tomaateista

Lisäksi:
(voita tai öljyä vuoan voiteluun, ellet halua paistaa leipää leivinpaperissa kuten minä)
(pinnalle pinjansiemeniä, joita minulla ei tosin ollut)

*Voitele leipävuoka tai vuoraa se leivinpaperilla, lämmitä uuni 180°C:een.
*Riko kananmunat kulhoon, sekoita niiden rakenne rikki. Lisää jogurtti ja mausteet, sekoita tasaiseksi. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää jauhoseos taikinaan.
*Kuutioi juusto kantiltaan 1 cm kokoisiksi paloiksi, leikkaa aurinkokuivatut tomaatit reiluiksi suupaloiksi. Sekoita juusto, tomaatit, oliivit ja öljy taikinaan.
*Kaada taikina leipävuokaan ja tasoita pinta. (Ripottele halutessasi pinjansiemeniä pinnalle.)
*Paista leipää uunin keskitasossa noin 1 tunti. Anna jäähtyä hetken aikaa vuoassaan ennen kumoamista.

Raejuustohyytelö ja basilikalla maustettu hedelmäsalaatti

Sain hauskan ja yllättävän haastattelupyynnön Kotivinkistä: voisinko kertoa siitä, miksi ihmeessä tykkään 80-luvun keittokirjoista. No toki nyt keittokirjoista aina kelpaa jutella! Etenkin kun annan aivan erityiset rispektit juuri Kotivinkin kasari-kirjalle, josta kokkasin mm. tämän käsittämättömän upean jauhelihapihvin.
























 
Päätin siis tarjota toimittajalle ja kuvaajalle jotakin (lähes) suoraan Kotivinkin juhlaherkkuja -kirjasta ja lisäksi jotakin tältä vuosikymmeneltä. Todella retro raejuustohyytelö toimikin erittäin hyvin yhteen todella raikkaan, basilikalla maustetun hedelmäsalaatin kanssa. (Toimittaja ja kuvaaja santsasivat. Henkilökohtainen voitto!)

"Jos resepti vaikuttaa jakamisen arvoiselta, se päätyy Uneliaan kokin blogiin": eli tää on kaikille teille, jotka olette eilisestä ilmestymispäivästä asti aivan kertakaikkisen tulisilla hiilillä jännittäneet, että oliko se nyt jakamisen arvoista. Oli se!

Raejuustohyytelö (4-6 hengelle, tai paljon useammallekin)
Alkuperäinen ohje julkaistu Kotivinkin Juhlaherkkuja -kirjassa, tämä melko lailla muokattu versio meitsin ruutupapereissa, sitten Kotivinkissä 9/13 ja nyt täällä

6 liivatelehteä
2 kananmunanvalkuaista
2 dl kuohukermaa
2 kananmunankeltuaista
2 dl tomusokeria
1 dl maitoa
1 tl vaniljasokeria
75 g mantelijauhetta
300 g raejuustoa (ei rasvatonta)
3 rkl sitruunamehua

*Nosta esille kolme sekoituskulhoa ja kakkuvuoka. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen (vielä erilliseen kippoon).
*Vatkaa ensimmäisessä kulhossa valkuaiset vaahdoksi ja toisessa kulhossa kuohukerma vaahdoksi.
*Vatkaa kolmannessa kulhossa keltuaiset ja sokeri. Sekoita joukkoon maito, vaniljasokeri, mantelijauhe ja raejuusto.
*Kuumenna kattilassa sitruunamehu höyryäväksi. Puristele pehmeät liivatelehdet liiasta vedestä ja sulata ne sitruunamehuun. Kaada liivate-mehuseos ohuena nauhana raejuustoseokseen.
*Kääntele seokseen kerma- ja valkuaisvaahdot ja kaada vuokaan. Anna hyytyä viileässä muutama tunti tai yön yli. Kumoa. Tarjoa marjojen tai hedelmien kanssa.



























Basilikalla maustettu hedelmäsalaatti (4-6 hengelle)

3 appelsiinia
1 omena (Granny Smith)
1 tlk ananaspaloja

Mausteliemi:
1/4 dl sokeria
1/2 dl vettä
1 pienen sitruunan mehu
1/2 ruukkua basilikaa

*Kuori ja paloittele appelsiinit ja omena. Valuta ananaspalat. Sekoita hedelmät.
*Mittaa kattilaan sokeri ja vesi. Keitä noin 5 minuuttia. Lisää sitruunamehu, älä keitä. (Huomio huomio, tässä vaiheessa pitäisi lisätä salaattiin hienonnettu basilika, joka jää siis tuoreen makuiseksi; tämä oli jäänyt lehden versiosta pois.)
*Sekoita liemi hedelmiin. Anna maustua viileässä tunnin-pari. Valuta hedelmäsalaatista liika neste pois ja tarjoa juustohyytelön kanssa.

Muikku puhtaana pannuun

"Muikun perkaus ja puhkominen kuuluvat yksinkertaisimpiin kalankäsittelytapoihin, jotka myös perheen nuorimmaiset vapaa-ajankalastajat oppivat pienellä harjoittelulla ja parilla käden liikkeellä apuvälineinään ainoastaan näppärät sormet." (Vapaa-ajankalastajien muikkuesite)

Keksin yhden (1) puhkomista yksinkertaisemman kalankäsittelytavan eli sen, että pikkukalalta leikataan saksilla vatsasta suikale poies. Se oli pitkään ainoa osaamani kalankäsittelytapa. Ei sillä, enhän ole vapaa-ajankalastaja, saatika perheen pienin.


























Mutta vapaa-ajankalastajan tytär olen, ja siksi oli samaan aikaan sekä riemukasta että noloa kun pyysin isääni opettamaan minulle muikkujen puhkomisen pari viikkoa sitten. Riemukasta, koska se oli ihanan helppoa ja voisin tehdä sen yksinkin. Noloa, koska miksi vasta nyt, ja lisäksi menin uudis-eteläsuomalaisuuttani sanomaan muikkuja silakoiksi ainakin kuusi kertaa koko prosessin aikana. Voin kertoa: enemmän tai vähemmän savolaisten seurassa silakoiden ja muikkujen sekoittaminen ON noloa.


























No miten se muikku puhkotaan? Peukku ja etusormi laitetaan muikun pään juureen, kynsillä nostetaan kiduksia auki, sen jälkeen sormet napsautetaan terävästi yhteen ja vedetään varovasti koko sisuskalusto eli tässä tapauksessa suolisto ulos kalasta. Muutaman muikun jälkeen löytää oikean napsautuskohdan, ja saa pään pysymään paikallaan, mutta suolen tulemaan kuitenkin ulos kokonaisena. Päät kannattaa jättää, koska ne auttavat pitämään kalan mehukkaana paiston ajan. Lopuksi putsattu muikku huuhtaistaan nopeasti kylmässä vedessä.


























Puhkomisen jälkeen jäljellä on hämmentävän paljon kalaa ja hämmentävän vähän jätettä. Kalat laitetaan muovipussiin, mukaan lykätään karkeaa ruisjauhoa ja suolaa (näiden määrää en vielä oppinut), ravistellaan, ja sitten paistetaan keskikuumassa paistinpannussa, voissa, noin viisi minuuttia puoleltaan. (Vain niitä jauhoisia kaloja, ei sitä muovipussia.)

Ihan paras muikunsiivousvideo on muuten tämä, juuri äsken löytämäni. Eikö!

Pieni paahtopaisti vain...

Yksi ankanpoik.. eiku Anna täällä vain, paahtopaistin eessä...

Ei ole aiemmin tullut mieleenkään ostaa arkiruoaksi paahtopaistia. Nyt oranssi lappu saksalaisen satumaan suomalaisella Deluxe-osastolla houkutti, ja hertsssyygeli, kuinka monta ateriaa siitä yhdestä 900 gramman palasesta saikaan kahdelle ruokailijalle. (Kolme iltaruokaa kahdelle ja kaksi lounasta yhdelle, nimittäin.)

Aluksi tehtiin, no, se paahtopaisti. Ensin paistoin kuumalla pannulla voi-öljyseoksessa nopeasti ruskean pinnan joka puolelle. Sitten mittari paistiin, uunin lämmitys 125°C:n lämpöön, paisti uuniin, paisti pois uunista kun lihan sisälämpötila on 60°C ja sen jälkeen vielä rapiat 20 minuuttia lepoa ennen leikkuuta. Ohje oli huomaavaisesti painettu pakkaukseen, mistä kiitos: lopputulos oli täydellisen mehevä ja tasaisen punertava.

Taianomainen vinkkini on tässä: Paista paahtopaisti pienessä padassa tai vastaavassa astiassa, johon paisti juuri ja juuri mahtuu. Halutessasi asettele vielä kansi päälle niin, että mittari kuitenkin saa oman tilansa. Näin paistista pääsee haihtumaan mahdollisimman vähän kosteutta - tai ainakin kosteus palautuu pian takaisin paistin pintaan.

Maustevinkeistä ei tällä kertaa sen enempää. Tämä tarjouspala oli jotakin rosmariinimarinoitua settiä, ja vaikka eräs nimeltämainitsematon tähtikokkikin herkkusarjaa mainostaa, niin itte maustamalla sais vielä inasen paremman. Hyvin toimi kuitenkin. Ensimmäiset viipaleet syötiin kiehautetun parsan kanssa.


























...se haukkasi paistista palasen, ja sanoi...

Tähteeksi riitti suurin osa. Seuraavana päivänä oli siis kylmän paahtopaistin vuoro. En osannut päättää, tekisinkö salaattia vai BBCGoodFoodista inspiksen saaneita cocktailpaloja, joten tein molempia. Salaatissa on muuten erittäin tärkeää sekoittaa kastike kunnolla lihasuikaleisiin - maku on aivan eri luokkaa sen jälkeen.


























Paahtopaistisalaatti sinappisella kastikkeella

erilaisia salaatteja, kuten tammenlehvää ja rucolaa
pätkä purjon vihreää osaa huuhdeltuna
appelsiinia
kypsää paahtopaistia ohuina suikaleina

Kastike:
reilu 1 tl karkeaa dijon-sinappia
2 tl hunaja-omenaviinietikkaa
1/2 tl sokeria
ripaus suolaa
3-4 tl rypsiöljyä

*Paloittele ja asettele salaatin ainekset tarjolle. Sekoita salaatinkastikkeen ainekset keskenään huolellisesti. Tarjoile salaatin kanssa.

Paahtopaisti-suolapalat

pieniä leipäsiä, blinejä tai tattaripannarin paloja (suosittelen pannaria, se on todella hyvää)
ranskankermaa
karkeaa dijon-sinappia
kypsää paahtopaistia ohuina suikaleina tai viipaleina
pieniä cocktail-kurkkuja tai hyviä vihreitä oliiveja

*Sekoita ranskankermaan makusi mukaan karkeaa dijon-sinappia - parempi vain nokare kuin enemmän.
*Kokoa leipästen päälle ensin lusikallinen ranskankermaa, sitten muutama paahtopaistisuikale tai yksi viipale ja lopuksi oliivi tai pala cocktail-kurkkua.


























...se haukkasi jälleen palasen, ja sanoi...

Kolmantena päivänä piti saada jo jotain ihan muuta. Lihaa oli edelleen jäljellä aivan valtavasti. Yksinkertaisella kikalla, eli soijakastikkeella ja sitruunamehulla maustamalla, suikaleet muuttuivat jälleen ihan uuden makuisiksi. Mukana menossa oli myös edellispäivän tattaripannarin jämät.

Tässä vaiheessa on tärkeää, että paahtopaisti ei alunperin ole mennyt ylikypsäksi ja kuivaksi, ja että se on leikattu viipaleiksi ja/tai suikaleiksi tarkalleen lihan syiden vastaisesti. Näin se säilyy mehevänä ja mureana, vaikka sitä vähän käyttäisikin pannulla.


























Paahtopaistia ja tattaripannaria wok-tyyliin

1 parsakaali
2 suippopaprikaa
rypsiöljyä ja seesamiöljyä paistamiseen
1 valkosipulinkynsi
muutama pala tattaripannaria tai kuivahtanutta leipää (voit jättää leivän/pannukakun myös pois)
muutama kourallinen kypsää paahtopaistia ohuina suikaleina
1/2 sitruunan mehu
loraus soijakastiketta

*Leikkaa paprika suikaleiksi. Leikkaa parsakaali suupaloiksi. Halutessasi esikeitä parsakaaleja vedessä parin minuutin ajan.
*Kuutioi tattaripannari tai leipä.
*Kuumenna suuressa pannussa rypsiöljyä hyvin kuumaksi. Paista leipäkuutioihin nopeasti rapea pinta ja siirrä kuutiot sitten erilliselle lautaselle odottamaan.
*Lisää pannuun tilkka seesamiöljyä sekä tarvittaessa lisää rypsiöljyä. Halkaise valkosipulinkynsi, anna sen antaa makua kuumaan öljyyn hetken aikaa ja poista puolikkaat sitten pannulta ennen kuin ne alkavat ruskistua. Paista paprikaa ja parsakaalia kuumalla pannulla wokaten eli kahdella kapustalla jatkuvasti nostellen, kunnes vihannekset ovat hieman pehmenneet. Siirrä sivuun odottamaan.
*Lisää kuumaan pannuun lihasuikaleet. Odota hetki ennen kuin sekoitat, ja kääntele suikaleita vasta sitten varovasti niin, että ne saisivat mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon rapeaa pintaa. Älä kuitenkaan odota liian kauan, jottei liha kuivu. Mausta soijakastikkeella ja sitruunalla, sekoita. Lisää pannuun muut ainekset, sekoita uudelleen ja tarjoile.

...ei paahtopaistia näy, buu, buu, buu!

Aurajuusto-tiramisu

Kaloripoliisit: hajaantukaa! Täällä ei ole mitään nähtävää!

Jos luet vielä, voin paljastaa, että tämä Valion sivuilta löytynyt Aura-jälkiruoka oli to-del-la hyvää. Epäilevimmätkin mutruilmeet sulivat hymyyn, ja mun teki mieli santsata ainakin kolmesti. Kuulemma "sinihomejuustosta katoaa tässä se sinihomeen maku".

 Eihän sitä tiedä, mitä italialainen tästä sanoisi, ei ehkä kannata tarjota ainakaan ananaspizzan perään, mutta älä ikipäivänä jätä tätä reseptiä kokeilematta sellaisten spekulaatioiden vuoksi. Ääntä kohti!

 























Aura-misu

2 dl kuohukermaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1/2 dl tomusokeria
75 g Auraa tai vastaavaa sinihomejuustoa
1 rs LU Bastogne -keksejä
1/2 - 1 dl vahvaa kahvia
tummaa kaakaojauhetta
mustikoita ja vadelmia (tuoreita tai pakastimesta juuri otettuja, vielä kohmeisia)

*Vaahdota kuohukerma.
*Vatkaa toisessa kulhossa sekaisin tuorejuusto ja tomusokeri. Murusta mukaan Aura-juusto ja sekoita. Kääntele sitten kerma tasaisesti juusto-sokeriseoksen joukkoon.
*Asettele puolet kekseistä vuoan pohjalle. Kostuta kahvilla. Levitä keksikerroksen päälle puolet täytteestä, asettele sitten väliin uusi keksikerros, kostuta, ja levitä päälle loput täytteestä. Anna vetäytyä viileässä 3-4 tuntia.
*Koristele juuri ennen tarjoilua kaakaojauheella ja marjoilla.

Paistettu riisi

Tämä on niitä ruokia, joiden ei alunperin pitänyt päätyä blogiin. Jos pestoperunat on tähderuokaa, niin tämä on kaapin jämät ja pussin pohjat -ruokaa foor riiil. (Mulla oikeasti on kaapin jäminä sitruunaruohoa ja inkivääriä. Niin käy, jos niitä joskus ostaa johonkin oikeaan tarkoitukseen.)

Vaan ei voi mitään kun ei voi mitään: tästä tuli niin törkeen hyvää, että ainesosat ja valmistustapa pitää naputtaa talteen ainakin omaa itseäni varten.

























Katsoin vinkkejä Kaikki äitini reseptit -blogista. En edes edennyt ihan vinkkien mukaan, keitin esimerkiksi riisin varta vasten, mutta nämä kolme juttua omaksuin:

1) Ota mukaan jotakin, joka edustaa "kiinalaista kestomakkaraa". Minä otin palvikinkkua.
2) Paista kaikki paitsi riisi ja muna ensin, sitten riisi erikseen. Ensin mainituille riittää nimittäin nopea wokkaus, riisiä taas pitää paistaa pitkään ja kuumassa, jotta se saa kunnolla rapeaa pintaa. Muna lisätään loppuvaiheessa.
3) Mausta kalakastikkeella. Älä lotraa soijakastikkeen kanssa. Nannan sanoin: "No et käytäkkään sitä soijaa, joka värjää kaiken näyttämään siltä kuin wokin päällä olisi suoritettu moottoriöljyn vaihto."

Paistettu riisi

n. 2,5 dl basmatiriisiä (tai 6-7 dl valmiiksi keitettyä)
1/2 purjo
2 porkkanaa
1 sitruunaruohon varsi (tai jos sinulla on kaksi tosi näivettynyttä niin kahden varren sisin osa)
2 rkl hienonnettua inkivääriä
1 punainen chili
1/2 pss vihreitä papuja (pakaste)
muutama viipale palvikinkkua
2 kananmunaa
n. 2 rkl kalakastiketta
(pieni liraus soijakastiketta)
1/2 sitruuna
tuoretta korianteria

öljyä ja muutama tilkka seesamiöljyä paistamiseen

*Keitä riisi kypsäksi suolalla maustetussa vedessä, ellet käytä valmiiksi kypsää tähderiisiä.
*Huuhdo ja viipaloi purjo. Viipaloi porkkanat ohuelti. Hienonna sitruunaruoho, inkivääri ja chili. Leikkaa palvikinkkuviipaleet palasiksi.
*Kuumenna wokissa tai suuressa paistokasarissa reilu loraus öljyä kuumaksi. Lisää pilkotut ja hienonnetut ainekset sekä pakastepavut, paista noin 3-5 minuutin ajan kovalla lämmöllä koko ajan kahdella puulastalla nostellen. Siirrä tämä wokattu setti erilliselle lautaselle odottamaan.
*Kuumenna pannussa uusi reilu loraus öljyä. Kumoa pannulle riisi, ja painele se tasaiseksi levyksi paistumaan kuumaa pohjaa vasten. Sekoita, kääntele ja painele uudelleen vasta, kun pohjalla olevat riisit ovat saaneet hieman rapeutta: tässä voi mennä muutamakin minuutti kerrallaan. Pannusta riippuen riisistä ei välttämättä tule edes vaaleanruskeaa, eikä sitä ole tarkoitus tietenkään polttaa; se rapeutuu mukavasti silti, kunhan vain malttaa odotella sopivan aikaa. Kun riisi on mahdollisimman monelta kantilta paistunutta, lisää pannuun lautasella odottavat ainekset ja sekoita.
*Vatkaa munien rakenne kevyesti rikki. Tee pannun keskelle tyhjä alue, kaada siihen munat ja sekoita sitten kokkeliksi. Kun munakokkeli ei vielä ole täysin hyytynyttä, sekoita se riisin ja kasvisten joukkoon.
*Mausta lopuksi reilusti kalakastikkeella, halutessasi soijakastikkeella sekä sitruunamehulla. Tarjoile tuoreen korianterin kanssa.

p.s. Tähän ruokalajiin voi kätevästi käyttää niitä kasviksia, joita jääkaapista sattuu löytymään. Myös erilaiset kypsät lihat tai vaikka grillibroilerin jämät sopivat.

Pestoperunat

Rouheanrupuinen vai helppo ja herkullinen? Taipuisin jälkimmäiseen. Ohje on tällä kertaa todella suurpiirteinen, sillä tämä jos mikä on todellista jääkaapin jämien pelastusruokaa.

Rapeat pestoperunat

pussinpohjallinen perunoita, esimerkiksi 6-7 kpl
purkinpohjallinen tai -puolikas valmispestoa
(tilkka oliiviöljyä, ellei pesto ole kovin öljyistä)

*Keitä perunat lähes kypsiksi (niin että haarukka jo melkein uppoaa keitettyyn perunaan, muttet ihan vielä voisi kuvitella syöväsi perunaa sellaisenaan).
*Voit makusi mukaan jättää kuoret perunoihin tai kuoria ne. Paloittele sitten keitetyt perunat suupalan kokoisiksi. Voitele uunivuoka, kaada vuokaan perunat ja pestokastike sekä tarvittaessa tilkka öljyä, kääntele sekaisin.
*Paista uunissa 225°C:ssa 10-15 minuuttia tai kunnes perunat ovat saaneet hieman rapeaa pintaa ja väriä, mutta pesto ei ole vielä päässyt palamaan.