perjantaina, elokuuta 26, 2011

Vanha viisaus, uudet vaatteet

Vanha viisaus lienee se, että kannattaa syödä sitä mitä omilla huudeilla kasvaa ja syötäväksi kelpaa. Uudet vaatteet taas on brändätyllä lähi- ja luomuruoalla - ja se on oikeastaan ihan hyvä juttu, sillä niiden uusien vaatteiden ansiosta unohtumaan päässyt perusasia näkyy taas.

Olin tänään MTK:n organisoimassa Herkkujen Suomi -tapahtumassa Helsingin Rautatientorilla. Olisin varmaan unohtanut koko jutun, ellei uusi verkkokauppa Makumaku olisi mainoksellaan kutsunut minua mukaan. Kannatti käväistä: Rautatientori oli täynnä ihmisiä, elämää ja maakuntien herkkuja. Paljon nähtävää ja maisteltavaa, mutta ehkä kuitenkin enemmän messu- kuin markkinatunnelmaa. Vaan se kai taisi olla tarkoituskin, nimittäin lähiruoan ja pientuottajien esiinnostaminen ylipäänsä. Muussa tapauksessa pohjoislappilainen pienyrittäjä taitaisi valita vähän lähemmät markkinat ;).























Aidoin lähiruokafiilis syntyy kyllä juuri markkinoilla. Olin viime viikonloppuna Vihdin vuosisatamarkkinoilla (kuva on sieltä). Siellä myytiin muun muassa kaalia maitokärryistä. Ihan ylivoimainen lempparini oli pitkään Jyväskylän syyskuinen Ween Maan Wiljaa, joka ennen järjestettiin kauniissa paikassa satamarannassa. Nykyään ympäristö on messumaisempi, mutta lähiruokavalikoima edelleen erittäin pop.

Ai niin, mikä on Makumaku? Taas joku portaali, oli ensiajatukseni. Mutta sehän olikin nettikauppa, ja toimii vähän samalla periaatteella vapaaehtoisten pyörittämät luomuruokapiirit. Ruoka tilataan, ja x päivän päästä sen voi noutaa paikasta y. (Tai Makumaun tapauksessa tilata kotiovelle, jos hotsittaa.) Kaupallisella toimijalla on kieltämättä ruokapiirien rinnalla paikkansa. Valikoima vaikuttaa ensi vilkaisulla laajalta, ja helppokäyttöinen nettisivu on satunnaisellekin lähihippeilijälle kätevä konsepti.

Luomupiireissä, syysmarkkinoissa ja Makumaku-verkkokaupassa ilahduttaa erityisesti yksi juttu. Ne muistuttavat sellaisesta perusasiasta, että tänäkin päivänä ja tässä maailmassa ruoka VOI kulkea aika suoraan tuottajalta kuluttajalle. Ihan niin kuin vanhat ja viisaat pitivät itsestäänselvänä.

6 kommenttia:

Peurankello kirjoitti...

Painan "tykkää" -nappulaa<3

Kaarina kirjoitti...

Asiaa, Anna, jälleen kerran täysin samaa mieltä sun kanssa. Kaiken tän valtavan hypetyksen keskellä tuntuu vain unohtuvan, että joskus se lähiruokakin on "vain" ruokaa. Hyvä juttu, että tuottajillekin tulee kasvot.

Seija Kurunmäki kirjoitti...

Sama fiilis tuli mulle. Herkkujen suomi näytti monet kasvot ja MakuMaku hoiti homman hyvin.

koo niinkuin.. kirjoitti...

Pakko tarttua tuohon "lappalaiset" termin käyttöön. Se on nimittäin likimain yhtä epäkaunista kuin "manne" tai "neekeri" sanojen käyttö

Oikea ja korrekti termi on "lappilaiset"

t. kielipoliisi :)

Anna kirjoitti...

Kiitos kommenteista!

Ja koo niinkuin, kiitos kaunis korjauksesta! Mietin että miten se menikään eteläsuomalaisen Lappi-kunnan ja pohjoisen Lappi-maakunnan asukkaiden kanssa, ja sitten mietin vielä Lappalainen-nimistä tuttuani, ja sitten meninikin jo ihan sekaisin :D Mutta nyt korjattu!

Unknown kirjoitti...

you are invited to follow my blog